doradin puutarhasivut: perennat

Perennat

Perennalista on jaettu muutamaksi eri sivuksi tieteellisen nimen alkukirjaimen mukaan. Valokuvat aukeavat suuremmaksi klikkaamalla kuvaa.

Miten luetaan info-saraketta: esimerkki
[H 45, F VI ] luetaan näin:
H = korkeus sentteinä (jos lehdet ja kukat kovin eri korkuiset, HL=lehtien ja HF=kukkien korkeus), F = kukintakuukausi, n=kukinta ei koristearvon kannalta oleellinen, tai ei kuki. Annetut tiedot perustuvat kokemuksiin omassa puutarhassa ja muualla tekemiini havaintoihin ja voivat pitää tai olla pitämättä paikkaansa muualla ja muissa olosuhteissa. Usko ja sovella omalla vastuulla!

tieteellinen nimi	lajike	suomalainen nimi	info	kuvat

Iberis sempervirens	Schneeflocke	talvisaippo	H 20, F V-VI
Ikivihreä perenna tai pikemminkin varpu, joka tykkää havujen tapaan huonoa kevätauringosta ja ahavasta. Kuivahko, multava, puolivarjoinen paikka sopii talvisaipolle. Ikävä kyllä ei pidä happamasta maasta, joten ei sovi useimpiin havuryhmiin, missä sen suojaaminen auringolta keväällä tulisi tehtyä siinä sivussa. Ei ole muutenkaan ihan helppo kasvi, en ole oikein perillä siitä, mitä se elämässä haluaa.. parhaiten menestyvät näkemäni talvisaipot kasvavat aika jyrkässä kaakkoisrinteessä. Omassa puutarhassani kärsii jonkun verran lehtiä nävertelevistä hyönteisistä.

Iris Pumila-hybr.?	?	pikkukurjenmiekka	H 25, F V-VI
Aurinkoisen perennapenkin reunaan sopiva matala, alkukesällä kukkiva perenna. Sietää kyllä kukinnan jälkeen yllättävänkin paljon varjostusta, mutta kevätpuolella aurinkoa tarvitaan hyvän kukinnan aikaansaamiseksi. Pikkukurjenmiekalla on valitettavan lyhyt kukinta-aika, ja yksittäinen kukka kestää vain muutamia päiviä. Muodostaa vahvaa juurakkoa, taikka oikeammin maavartta, aivan pintamaahan ja on aika helppo lisättävä juurakkoa jakamalla tai pikemminkin leikkaamalla. Jokaiseen jakopalaan pitäisi jäädä silmu tai verso.

Iris Pumila-hybr.?	Citrina?	pikkukurjenmiekka	H 25, F V-VI
Hieman edellistä tumman sinistä lajiketta heikompi kilpailija, mutta muuten aika samanlainen.

Lathyrus latifolius	Pink Pearl	ruusunätkelmä	H 200, F VIII-IX
Tämä kärhillään hajuherneen tapaan kiipeilevä perenna ei juuri siedä siirtelyä tai jakamista, mutta saadessaan olla rauhassa se on todella elinvoimainen ja kasvaa suureksi. Aurinkoisella paikalla hivenen kuivassa, multavassa maassa kasvaa ainakin parimetriseksi, noin metrin levyiseksi ja kukkii erittäin runsaasti. Jatkuvasti sateisessa ja viileässä säässä kukkien värityksestä tulee ikävän epätasainen.

Leptinella minima?		saumayrtti?	H 2, F n
Tosi nätti pikkuinen maanpeitekasvi, joka ikävä kyllä ei ole kovin talvenkestävä. Saattaa olla oikealta nimeltään L.dioica 'Minima'. Useampana keväänä on tullut ihmeteltyä että vieläkö tuo tuolta jaksaa lähteä uudelleen kasvamaan. Onhan se jaksanut, mutta alkukesällä kasvusto on vielä aika reikäinen. Mahdollisesti säilyy osittain siemeninä talven yli. Leviää kohtuullisesti myös laatoituksen saumoihin.

Leptinella squalida		peittosauma- yrtti	H 5, F n
L. minimaa vähemmän nätti mutta kestävämpi ja voimakkaammin leviävä maanpeitekasvi. Talvivaurioita saattaa tällekin lajille tulla hyvin kostealla ja varjoisalla paikalla. Pärjää melkein millaisissa oloissa vain ja ainakin melko kosteassa paikassa viihtyy niin auringossa kuin varjossakin. Kiipii voimallisesti laatoituksen saumoista perennapenkkiä kohti, leviämistä täytyy pitää kurissa. Suku on aiemmin tunnettu nimellä Cotula.

Liatris spicata		noropuna- tähkä	H 50, VIII-IX
Vähintäänkin syyssyrikän veroinen perhoskasvi. Aurinkoinen, multava ja muheva, mutta ei talvimärkä kasvupaikka; hyvän perennapenkin näyttävä loppukesän kukkija. Kuihtuneet kukkavarret kannattaa poistaa. Märässä ja varjoisassa paikassa talvenarka ja altis sienitaudeille.

Lysimachia clethroides		valkoalpi	H 60, F VIII-IX
Yllättävän hyvä perhoskasvi. Sirosti nuokkuvat kukinnot ovat suurena joukkona näyttäviä. Hieman talvenarka kasvi, jota ei kannata jakaa tai istuttaa syksyllä, vaan vain keväällä. Tuoreenpuoleinen, mutta ei talvimärkä multava ja ravinteikas maa ja aika aurinkoinen kasvupaikka sopivat valkoalpille.

Monarda	Gold- melisse	(tarha?)väri- minttu	H 75, F VII-VIII
Kaunis ja sitkeä perenna aurinkoiseen paikkaan normaalin perennapenkin oloihin. Värimintulla on pari ärsyttävää piirrettä: se on altis härmälle, joka monina vuosina tuhoaa lehdistön jo kukinta-aikaan. Se myös vaeltelee lyhyehköjen tyvirönsyjen avulla ympäriinsä ja harvoin suostuu kasvamaan juuri siinä missä sen haluaisi kasvavan, ainakaan kahtena vuonna peräkkäin. Olen ollut huomaavinani että härmäongelma on vähentynyt vuosien varrella kun värimintun naapurusto perennatarhassa on kasvanut varjoisammaksi, melkeinpä voisi sanoa että tarha on umpeenkasvanut, lieneekö tämä sattumaa vai onko härmä pienempi ongelma varjoisammalla paikalla, en tiedä.

Nepeta sp.			H 30, F V-VIII
Luulin pitkään tämän kasvin olevan mirrinminttua, millä nimellä taimet on hankittu, mutta jossain vaiheessa huomasin että mirrinmintun ei pitäisi tehdä itävää siementä, tämä sen sijaan leviää siemenestä jonkin verran. Mahdollisesti kyseessä on N. racemosa, katinminttu. Lehdistöltään aromikas, pitkään kukkiva pallomaisen mätästävä perenna. Aurinkoisella ja kuivahkolla paikalla pysyy paremmin kohtuullisen kokoisena, tuoreessa ravinteikkaassa maassa ja hivenen varjoisassa rehottaa vähän liikaakin. Versostoa voi toki leikata lähes koska tahansa alas. Lisääntyy hyvin ja vaatii jakamista parin vuoden välein. Kiinnostaa kissoja ja muita eläimiä jonkin verran, mutta ei yhtä paljon kuin oikea kissanminttu. Kimalaiset tykkäävät tästä kovasti.

Perennat E-H

Perennat O-P