Sipuli-, mukula- ja juurakkokuvia kasveista joita sellaisessa muodossa on kaupallisesti saatavilla, lajit tieteellisen nimen mukaan E-Z.

Sivu 1: Lajit A-D

Klikkaa pikkukuvaa suuremman kuvan avaamiseksi. Jos sipulien alla on valkoinen paperi, se on kooltaan A4 ja väriltään sen pitäisi olla valkoinen, joten valokuvien valkobalanssi on usein aika lailla pielessä. Useimmat kuvat ovat kooltaan 600 x 800 pikseliä.



Vasemmalla ja keskellä Eranthis cilicica, turkintalventähti, koko 4/+. Kuivat mukulat näyttävät lähinnä rusinoilta. Oikealla E. hyemalis kokoa 4/5, jotka alkavat jopa näyttää jonkinlaisilta mukuloilta 24 tunnin liotuksen jälkeen.


Vasemmalla Erythronium Tuolumnense-hybr., tarhakoiranhammas, ja oikealla E. dens-canis, rusokoiranhammas.


Fritillaria meleagris, kirjopikarililja, koko 6/+.


Vasemmalla Fritillaria michailovskyi, keltareunapikarililja. Muistuttaa kovasti kirjopikarililjan sipuleita. Oikealla keisarinpikarililjan (F. imperialis) sipuli. Sen päällä oleva "reikä" on edellisen kesän varren jättämä.


Galanthus nivalis, puistolumikello, koko 6/+, ja vieressä keskellä toinen myyntierä kokoa 5/+. Oikealla tähtilumikellon sipuleita (G. elwesii). Tähtilumikellon sipuleissa on tyypillisesti vähän paksummin kuorta kuin puistolumikellon sipuleissa ja ne säilyvät aavistuksen verran paremmin niin, että ostosipulit jopa joskus lähtevät kasvuun kohtuullisesti jo ensimmäisenä vuonna.


Vasemmalla Hyacinthoides hispanica, espanjansinililja, koko 7/+. Oikealla H. non-scripta, englanninsinililja. Hyvin saman näköisiä ovat.


Hyacinthus orientalis, hyasintti, koko 17/+. Hyasintin isoa ja leveää, litteää sipulia ei kovin helposti sekoita mihinkään muuhun ulkona kasvatettavan kasvin sipuliin.


Vasemmalla Leucojum aestivum, kesälumipisara, kokoa 8/+. Keskellä ja oikealla Leucojum vernum, kevätlumipisara, joka usein myydään säilymistä auttavaan turpeeseen pakattuna. Kevätlumipisaran sipulit säilyvät turpeessakin tosi, tosi huonosti - istuta heti kun saat ne käsiisi ja kastele istutus perusteellisesti. Oikeanpuoleisen kuvan kevätlumipisaran sipulit eivät lähteneet enää kasvuun, keskikuvan sipuleista kaksi oli juuri ja juuri hengissä.


Vasemmalla idänliljan (Lilium Orient-ryhmä) sipuleita kokoa 18/+, versonkärjet jo näkyvissä. Oikealla tuntemattoman liljan (todennäköisesti L. longiflorum) sipuleita kokoa 14/16. Liljan sipulien värit voivat vaihdella säilytysoloista ja käytetyistä homeentorjunta-aineista riippuen, eikä sipulin väriin kannata juuri luottaa tuntomerkkinä, vaikka kiinalaisten Aurelian- ja trumpettihybridien (ryhmä 6) sipulien pitäisi olla purppuransävyisiä.


Vasemmalla orkidealiljan (Lilium speciosum) ja keskellä kuningasliljan (L. regale) sipuleita. Oikealla yksinäinen madonnanlilja (L. candidum).


Vasemmalla Iris histrioides, lumikurjenmiekka. Oikealla Iris 'Katherine Hodgkin'in ja sen sisarlajikkeiden vanhemmat: yllä I. histrioides var. major ja alla I.winogradowii. Olisin ollut muuten valmis jo uskomaan, että näiden pienten kurjenmiekkojen sipuleita ei oikein erota toisistaan, mutta kyllähän tuo alimmainen on vähän eri sorttinen, vaikka kuvassa pakkausturve ja jo alkanut versonkasvu lienevät näkyvimmät erot.


Vasemmalla kaupan hyllyltä Iris 'Katherine Hodgkin', myydään Reticulata-hybridinä, mutta on itse asiassa I. histrioides var. major x I. winogradowii Bryanin "Bulbs"-opuksen mukaan. Huh. Koko 6/+. Kaksi oikeanpuoleista kuvaa samasta erästä (sipuleita oli alunperin 10 kpl) vuoden kuluttua, ensimmäisessä kuvassa suoraan noston jälkeen ja toisessa sivusipulit irrotettuna. Jakaantumisintoa tuntuu olevan, mutta silti joukossa on ainakin alkuperäinen määrä kukintakokoisia sipuleita. Ei siis liene syytä pelätä että tämä laji on kertakäyttöinen kuten jääkurjenmiekka (I. danfordiae) tuntuu olevan. Kaupan hyllyllä Katherine Hodgkinin sipulit ovat usein selvästi keskivartaloltaan pullukampia kuin jää- ja kevätkurjenmiekan sipulit, vaikka kokomerkinnän mukaan ne olisivat melkein saman kokoisia.


Vasemmalla ylempi: Iris reticulata, kevätkurjenmiekka, alempi: Muscari armeniacum, tummahelmililja. Keskellä Ipheion uniflorum, heinätähti, ja oikealla Muscari comosum, töyhtöhelmililja, koko 7/8.


Vasemmassa kuvassa vasen: Muscari macrocarpum koko 9/+, oikea: Muscari latifolium eli isohelmililja, koko 6/+. Keskimmäinen kuva: jo hiukan versova Muscari aucheri kokoa 5/+. Oikealla Muscari azureum, atsurihelmililja.


Vasemmalla ylempi: Narcissus Cyclamineus -hybr., syklaaminarsissi, ja alempi: Narcissus pseudonarcissus -hybr. eli keltanarsissi. Oikealla syklaaminarsissin sipuleita kokoa 12/+.


Vasen: Narcissus pseudonarcissus -hybr., keltanarsissi, ja oikea: N. x incomparabilis eli tähtinarsissi, molemmat pakkauksen mukaan kokoa 14/16. Keltanarsissi varmasti onkin kyseistä kokoa, tähtinarsissista en menisi vannomaan.


Kolmea eri lajiketta nunnannarsisseja (N. Jonguilla-hybr.), vasen ja keskellä kokoa 12/14. Oikeanpuolimmaiset, lähellä luonnonmuotoa olevan lajikkeen sipulit ovat nunnanarsissille tyypillisesti pieniä, usein päältä vähän litteitä ja "siistejä"; kelta- ja tähtinarsissille tyypillisiä runsaita repalaisia kuorikerroksia ei nunnannarsissilta yleensä löydy.


Tähtinarsissi 'Professor Einstein', koko 12/14.


Vasen: Narcissus 'Canaliculatus', ilmeisesti kasvitieteellisesti katsoen N. tazetta subsp. italicus, koko 10/12. Oikea: N. bulbocodium, virvanarsissi, koko 4/6.


Narcissus Triandus -hybr., orkideanarsissi. Koko 8/10, mikä olisi tosi pieni, ellei kyseinen lajikekin (Hawera) olisi niin pieni.


Hajulaukan, Nectaroscordum siculum, sipuleja. Hajulaukka on aiemmin luettu Allium-sukuun, ja sipuleissa on kovasti kyseisen suvun näköä.


Ornithogalum nutans, nuokkutähdikki. Nämä sipulit ovat tavallista resuisemman näköisiä, mutta nuokkutähdikin sipulit yleensäkin tuntuvat olevan aika epäsiistin näköisiä.


Scilla siberica eli idänsinililja, vasemmalla suoraan kaupan hyllystä (koko 7/8), oikealla vasta puutarhasta kaivettuna. Lajikkeen 'Alba' sipulin kuorissa ei juuri ole sinimustaa pigmenttiä, joten ne ovat enemmän harmahtavia tai valkoisia.


Vasemmalla kuvassa ylempänä Scilla bifolian (pikkusinililja) ja alempana S. sardensiksen (sinikevättähti) sipuleita. Oikealla isompi joukko erilaisia harvinaisempia Scilloja: ylhäällä S.scilloides, keskellä S.litardierei, ja alla vasemmalla S. x allenii sekä oikealla S. hohenackeri. Viimeinen ei ehkä olekaan Scilla, vaan nimi Fessia hohenackeri ilmaantuu vastauksena tietokantahakuihin. Asiaa täytyy vielä selvittää, kunhan ensin nämä sipulit kukkivat ja pääsee näkemään, onko nimi ylipäätään ollenkaan oikean suuntainen.


Vasemmalla isokevättähti, joka on nykyään tieteelliseltä nimeltään Scilla luciliae, mutta paremmin tunnettu vanhalla nimellä Chionodoxa luciliae. Oikealla kirjokevättähteä S. forbesii kokoa 5/+. Näitä kahta lajia myydään paljon toistensa nimellä. Kuvia tarkasti katsomalla voi huomata, että S. forbesiin sipulit ovat pyöreämpiä ja S. luciliaen hieman enemmän pitkänomaisia, päärynän tai hampaan mallisia; tällä perusteella lajeja voi yrittää erottaa kaupassakin.


Vasemmalla kahdessa otoksessa kahta eri erää terttutulppaania (Tulipa praestans), keskikuvan erä kokoa 12/+. Tämä on oikeastaan ainoa tulppaani jonka tähän mennessä olen pystynyt tunnistamaan sipulista, ainakaan toistaiseksi mitään sipuliltaan samanlaista lajia ei ole tullut vastaan. Myös metsätulppaanin sipulit ovat jokseenkin tunnusomaisen näköisiä (kuva alempana tällä sivulla), mutta ne tulee kuitenkin helposti sekoitettua joihinkin muihin pienikokoisiin tulppaaneihin. Oikealla vasemmanpuoleiset sipulit ovat terttutulppaanin pienempää sipulikokoa, oikenpuoleiset ovat syreenitulppaania, T. bakeri.


Tulipa Fosteriana-hybr. kokoa 12/+.


Tulipa 'Red Revival', tavallinen yksinkertainen aikainen tarhatulppaani.


Vasemmalla ylempi on Tulipa Greigii-hybr., raitatulppaani, koko 11/12, alempana Tulipa clusiana eli italiantulppaani kokoa 5/+. Oikealla tähtitulppaani, T. humilis kokoa 5/6.


Vasen: lummetulppaani, Tulipa Kaufmanniana-hybr., koko 12/+. Oikeassa kuvassa vasemmalla toinen lummetulppaanierä kokoa 11/12 ja oikealla T. Greigii-hybr. eli raitatulppaani.



Vasemmalla vasen Tulipa sylvestris, metsätulppaani, koko 4/5, oikeanpuoleinen T. orphanidea, kreikantulppaani, koko 5/6. Oikeanpuoleisessa kuvassa toinen erä vähän isompaa metsätulppaania.




15 narsissin Ice Follies sipulia istutettiin syksyllä 2004. Sipulit siirrettiin kertaalleen kesällä 2005. Syksyllä 2008 viidentoista alkuperäisen sipulin jälkeläiset olivat käyneet näin pieniksi ja runsaslukuisiksi, vaikka kukinta oli vielä hyvä kyseisenä keväänä. Sipulien lisääntymisen takia oli selvästi korkea aika istuttaa sipulit harvempaan. Nostoaika jäi liian myöhälle syksyyn, sillä sipuleilla on jo melkoinen juuristo, joka ei selviä nosto-operaatiosta hengissä. Arempi narsissilajike olisi voinut kärsiä pahastikin tästä käsittelystä, mutta onneksi Ice Follies on meillä erittäin helppo ja hyvin lisääntyvä lajike.


Vasta nostettuja raitatulppaanin sipuleja.


Hentohelmililjan vasta nostettuja sipuleita joissa sivusipuleita.

Edellinen:	Seuraava:
Sipuli- ja mukula- kuvia, A-D	Sipuli- ja mukula- kasvit, etusivu