Olen kokeillut kasvattaa monia akileijoja (Aquilegia sp.) siemenestä. Siemenet kylvettiin aikaisin keväällä 2006 ja yksi lajike keväällä 2007. Akileijan siemenet ovat pisaranmallisia, mustia ja kiiltäviä. Itse kerätyistä akileijan siemenistä voi kasvattaa taimia hyvin helposti ja siementaimia tupsahtelee akileijatarhaan ihan omia aikojaankin. Siemenjälkeläistöillä on taipumusta olla ominaisuuksiltaan kirjavia, koska akileijat risteytyvät keskenään lähes miten päin vain. Omat siemeneni kuitenkin ostin vartavasten puhtaina lajeina tai lajikkeina (pääasiassa Thompson and Morganilta).


Kylvämällä kymmenen siementä per laji taimia saatiin seuraavasti:

A. crysantha: 1
A. flabellata: 5
A. skinneri: 2
A. viridiflora: 3
A. vulgaris 'Magpie': 3
A. x hybrida 'Danish Dwarf': 4




A. viridiflora ja A. skinneri kylvettiin puhtaaseen hietaan ja laitettiin jääkaappiin kylmäkäsittelyyn 20 päiväksi. Sitten kylvökset nostettiin ikkunalaudalle huoneenlämpöön itämään. Itäminen alkoi 2-3 viikon kuluttua. A. crysantha, A. flabellata, A. x hybrida ja A. vulgaris itivät ilman kylmäkäsittelyä. Itäminen oli epätasaista noin kymmenen viikon jakson aikana. Lehtoakileija iti näistä nopeiten, 2-3 viikon jälkeen. Epäilemättä kaikistakin akileijoista olisi saanut enemmän taimia ja paremman itämisprosentin, jos olisi jaksanut odottaa vielä pidempään kuin kymmenkunta viikkoa. Siementaimien kasvu oli melko hidasta ja toisen ja kolmannen kasvulehden ilmaantumisen välillä oli pitkä tauko jonka aikana mitään ei näyttänyt tapahtuvan. Kun taimet pääsi istuttamaan ulos kesäkuun alussa, kasvu nopeutui huomattavasti. Kaikki taimet talvehtivat hyvin ja kukkivat seuraavana kesänä. Kehitykseltään nopein oli aika ymmärrettävästi A. vulgaris, Danish Dwarf kehittyi ulkonakin yllättävän hitaasti mutta kukki sekin toisena kesänään.